Kehitysprosessi ja nesteiden sekoitussuhteet

Valotus

• Kuva valotetaan valokuvapaperille suurennoslampulla negatiivilta. Ennen valotus kannattaa kuvan sijainti rajata rajaimella ja tarkennus asettaa kohdalleen. Tässä kannattaa käyttää apuna valkoista paperia, joka laitetaan lampun alle
• Valotusaika riippuu aina käytetystä filmistä. Aina kannattaa tehdä koeliuska (Kuupalta voi lainata tähän apuvälinettä), johon valotetaan pieniä alueita eri valotusajoilla (esim. sekunnin välein 3-8s). Alla lisätietoa muutamien testausten valotusajoista

Kehitys

• Kehite tuo kuvan näkyviin valokuvapaperille
• Kehitysaineen ja veden suhde on 1/11
• käsittelyaika (eli kauanko kuvaa pidetään liuoksessa) on n. 1-1,5min

Keskeyte

• keskeyte keskeyttää kuvan kehittymisen
• n. 20-asteista vettä
• heiluttele kuvaa ainakin minuutti vedessä ja vaihda vesi aika ajoin

Kiinnite

• Kuvan pinnassa on keskeytyksen jälkeen valottumattomia hopeahaloideja, jotka tummuvat välittömästi saadessaan valoa. Ne tulee poistaa, muutoin valokuva menee pilalle. Kuvan pinnalta on saatava pois jäljelle jääneet hopeahaloidit muuttamalla ne vesiliukoisiksi. Tämä tapahtuu kiinnitteen avulla. Kiinnitteeseen jää käytön myötä hopeaa.
• kiinniteaineen ja veden suhde 1/9
• käsittelyaika n. 1,5min +/- 15s muovipaperille tai 5 minuuttia kuitupaperille.

Loppuhuuhtelu

• Tässä vaiheessa on tarkoitus pestä kiinnite pois paperista. Se kestää kauan: muovipaperilla noin 15 minuuttia ja kuituisella 30-60 minuuttia. Parasta olisi, että kukin kuva saisi peseytyä yksin juoksevassa vedessä. Jos labrassa ei ole siihen soveltuvaa konetta, kuvat on pestävä samassa huuhtelualtaassa. Vältä juuri kiinnitteestä tulleiden kuvien laittamista melkein puhtaiden sekaan.

Esimerkkejä eri filmien valotusajoista

Diana-kameralla otettu värifilmi ISO200 (lopputulos erittäin hyvä)

• aukon koko 5,6
• valotus 8s
• kehite 1,5min