42 minuutin tarinoita on Anna K:n kirjoittama joukko tuokiokuvia. Ne on kirjoitettu junassa Hämeenlinnan ja Tampereen välillä, jokainen kuva omalla junamatkallaan. Kaikki tarinat ovat silkkaa mielikuvituksen tuotosta, mutta joihinkin tarinoihin inspiraatio on löytynyt radan varresta.
Elokuu
Talon ovi aukeaa. Pihalle astuu alaston mies. Hieman hänen perässään tulee nainen, hänkin alasti.
He kävelevät peräkkäin, puhumatta, kohti pihan laidassa kulkevaa jokea. Ilma on viileä, syksy nipistää paljasta ihoa.
Mies kahlaa joen penkalta veteen, puhaltaa ja puhkuu mennessään. Nainen pulahtaa veteen hiljaa, mutta irvistäen.
He uivat kymmenen metrin matkaa pari kertaa edestakaisin. Nainen nousee vedestä ja istahtaa kivelle puristamaan vettä hiuksistaan.
”On se vaan vieläkin komea nainen”, ajattelee mies, joka ui vielä kierroksen.
”Kyllä pitää ollakin vähän lihaa luitten ympärillä. Kuka niistä nykyajan pihtipolvisista luuviuluista itselleen naisen haluaisi? Ihanhan tuo on vielä niin kuin nuorena. Rinnatkin on kuin kaksi pullataikinaa. Tottahan nyt elämä pitää ihmisessä näkyäkin. Eihän tässä nyt itsekään kaksikymppisiä enää olla.”
Mies katsoi naisen selän kaarta, varpaita, polven arpea, käsiä jotka selvittivät hiusten takkua.
Mies nousi vedestä ja kääntyi katsomaan joen takaa avautuvaa autiota maisemaa kädet lanteilla.
”Onhan se ukkoutunut”, ajatteli nainen.
”Vatsakumpu on jo aikamoinen. Vaikka nuorena oli niin laiha! Takamuskin on vähän lerpallaan. Ja ryppyjä sillä on. Mutta mitäpä minä ilman sitä tekisin? On se sentään aika hyvä mies. Nyt se tuossa seistä tapittaa kuin mikäkin supermies.”
Nainen katsoi miehen karvaisia jalkoja, niskan nikamia, leveitä hartioita, hieman haalistunutta hiusten väriä.
Puhumatta nainen nousi ja kääntyi kohti taloa. Mies seurasi perässä. Maisema oli hiljainen ja tasainen.
Mies huomasi, että naisen takamukseen oli painunut kiven röpelöinen pintakuvio. Nainen sulki silmänsä ja kuunteli miehen tasaista hengitystä.
– Aika viileää, sanoi nainen.
– Mm… vastasi mies.
Ovi taloon oli jäänyt auki.
– Keitetäänkö kahvit? Voisin sulattaa pullat pakastimesta?
Ovi sulkeutui hiljaa napsahtaen.